Rodut

Yleistä

Suomenpystykorvaa käytetään pääasiassa metsäkanalintujen metsästykseen, mutta ne ovat tehokkaita myös turkisriistan metsästyksessä. Rotua käytetään jossain määrin myös vesilintujen sekä hirven metsästykseen. Suomenpystykorvan käyttökelpoisuutta metsästyksessä lisää koiran erinomainen suuntavaisto ja ominaisuus säännölliseen yhteydenpitoon isäntäänsä sekä kyky hakea lähtöpaikka työskentelyn päätteeksi.

Suomenpystykorva on edelleen kokonaisuutena terve koirarotu. Rodun luonne on kehittynyt nopeasti avoimempaan ja sosiaalisempaan suuntaan. Siitä saa myös oivallisen lemmikin koko perheelle.

Syksyistä laatuaikaa Savukoskella © Juha Möttönen

Yleisvaikutelma

Suomenpystykorva on keskikokoa pienempi, lähes neliömäinen, rakenteeltaan kuiva, kiinteä ja hyväryhtinen koira. Luonne on vilkas, tarmokas, rohkea ja peräänantamaton.

Suomenpystykorvan rakenteellinen kehitys rotuna on ollut selvästi myönteinen. Pysyvää, koko rodussa havaittavaa rakenteellista vikaa ei enää ilmene, vaan viat ovat yksilöllisiä. Yksilöiden omatessa hyvän neliötä hipovan rakenteellisen kokonaisuuden ja niiden ollessa samalla riittävän keveitä, keskittyvät puutteet yleisimmin lähinnä päähän ja häntään.

Suomenpystykorvalla yleisvaikutelma jää puutteelliseksi, jos sen sukupuolileima ei ole tarpeeksi selvä.

Urokset ovat urosmaisia, mutta ne eivät saa olla koskaan raskaita ja karkeita. Nartut ovat narttumaisia, olematta kuitenkaan rakenteeltaan heiveröisiä.

Uros on neliö. Narttu sen sijaan on mittasuhteiltaan tavallisesti noin 1 cm korkeuttaan pitempi.

Suomenpystykorvan pirteä, terhakka ja koottu esiintyminen vaikuttaa myönteisesti silmällä todettaviin mittasuhteisiin.

Huono ja alakuloinen esiintyminen puolestaan vaikuttaa heti heikentävästi koiran yleisvaikutelmaan. Jos tätä vielä korostaa puutteellinen ”kesäturkki”, voi silmämääräinen arvio poiketa paljonkin mitalla todettavista määreistä ja mahdollisista aikaisemmin todetuista arvioista.

Suomenpystykorva on nopeasti ja keveästi liikehtivä käyttökoira, jonka luonteenomainen liikunta on sulavaa ja ilmeisen vaivatonta.

Yleisvaikutelma on parhaimmillaan huolitellun taiteellinen ja ääriviivat ovat piirteiltään kauniisti viimeisteltyjä, etenkin päässä.

Osa suomalaista erämaisemaa

Suomenpystykorva ja pystykorvametsästys kuuluvat edelleen oleellisena osana suomalaiseen erämaisemaan.

Tämä rotu ja tämä perisuomalainen metsästysmuoto ovat niin arvokasta suomalaista kulttuurihistoriaa, että niitten vaaliminen on eräs suomalaisten kenneljärjestöjen kunnia-asioita.

Suomenpystykorva – Kansalliskoiramme

Suomenpystykorvaa voitiin pitää 1930-luvulla jo vakiintuneena rotuna. Jo 50-luvulla harrastajien keskuudessa virisi keskustelua kansalliskoira-ajatuksesta. Asia toteutui kuitenkin vasta vuonna 1979 kun Kenneliiton 90-vuotisjuhlan aiheita suunniteltiin ja valmisteltiin sen hallituksen kokouksessa.

Silloinen hallituksen jäsen J.A.U. Yrjölä esitti ajatuksen, että nimetään pidettävässä liiton 90-vuotisjuhlanäyttelyssä suomalaisille kansalliskoira ja että siksi sopisi erinomaisesti suomenpystykorva. Tämä oivallus koettiin onnistuneeksi ja lähinnä Heikki Sarparannan ja Erkki Uutelan johdolla alkoivat kiireiset valmistelut asian toteuttamiseksi. Se toteutui Kennelliiton 90-vuotisjuhlanäyttelyssä, missä suomenpystykorva julistettiin kansalliskoiraksemme.

Suomenpystykorva edustaa arvokasta elävää suomalaista kulttuuriperintöä, joka liittyy kiinteästi Suomen kansan historiaan. Sitä voidaan pitää kansallisaarteena ja sen kannan vaalimista arvokkaana kulttuurityönä.


Suomen Kennelliitto, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen Pystykorvajärjestö toimivat yhdessä saadakseen suomenpystykorvalla metsästyksen Unescon aineettomien kulttuuriperintöjen luetteloon. Aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toimeenpanosta suomessa vastaa museovirasto.

Tutustu Suomen Koiramuseon näyttelyyn ”Pikinokasta kansalliskoiraksi”.

Tutustu myös Suomenpystykorvan rotumääritelmä selityksineen.

tvporn.cc