Jalostus
Suomenpystykorvan tavoitteellinen jalostus alkoi virallisesti vuonna 1892, jolloin tehtiin ensimmäinen rotumääritelmä. Vuosien jalostustoiminnan seurauksena rodusta on tullut ulkomuodoltaan erittäin tasalaatuinen ja rodun käyttöominaisuudet ovat vakiintuneet. Voidaankin sanoa, että miltei mistä tahansa suomenpystykorvan pennusta on mahdollista saada hyvä metsästyskoira ja todellisia huippujakin esiintyy laajalla rintamalla. Rodun luonne on kehittynyt yhteiskunnan mukana ja pystykorva on tätä nykyä hieno perhe- ja harrastuskoira.
Jalostuspäivien Katariina Mäen luento Suomenpystykorvien sukulaisuus ja siihen liittyvät ongelmat
Rodun kehittämisestä sen ylläpitämiseen ja säilyttämiseen.
Jalostustoiminta keskittyy entistä enemmän säilyttämään rodun nykytilanne, eli ylläpitämään rodun hyvää terveyttä, käyttöominaisuuksia ja monimuotoisuutta ohjaamalla jalostustoimintaa erilaisin ohjein, työkaluin ja aktiivisella kasvattajien tukemisella.
Suositellaan, että jalostukseen käytetään toimivia ja rodunomaisia yksilöitä, mutta toivotaan, että kasvattajat pyrkivät aktiivisesti ylläpitämään rodun monimuotoisuutta suosimalla myös vieraampia ja vähän käytettyjä yksilöitä.
Terveyden ylläpitämiseksi pyritään kehittämään tietoutta ja työkaluja perinnöllisten sairauksien vastustamiseksi.
Pidetään upea rotu elinvoimaisena myös seuraavat 100 vuotta.
Rotujärjestön tavoitteet
Rodun terveyden vaalimiseksi suositeltavat jalostusyksilöt valitaan terveistä, PEVISA-tarkastetuista koirista. Jalostukseen suositellaan koiria joiden epi-luku on alle 1,8. Epi-luvun ollessa 1,5 -1,8 pitää partnerin epi-luku olla alle 1,0. Epi-luvun ollessa yli 1,8 koiraa ei suositella jalostukseen
Jalostukseen ei saa käyttää epileptistä koiraa, sen jälkeläisiä, epileptisen sisaruksia eikä koiraa jolla on epileptinen jälkeläinen.
Käyttö- ja ulkomuoto-ominaisuuksien kehittämiseksi jalostuskäyttöön valittavilla uroksilla ja nartuilla olisi hyvä olla ulkomuodosta laatumaininta vähintään tasoa hyvä (H) ja metsästyskokeesta palkintosijoitus tai muuta näyttöä.
Geenipohjan laajuuden turvaamiseksi ja terveyden edistämiseksi pyritään saamaan uusien pentueiden sukusiitosaste (SSA) alle rodun nykytason 3,0% laskettuna 7 sukupolvesta. Yhdistelmässä yksilömäärän tulisi olla vähintään 180 eri yksilöä laskettuna 7 sukupolvessa tai sukukatokerroin vähintään 0,70.
Jalostuksen osa-alueiden tärkeysjärjestys
1. Terveys
Tarpeeksi laaja jalostuspohja luo edellytykset tehdä valintaa myös terveyspuolella. Mahdolliset sairautta kantavat/levittävät yksilöt on pyrittävä seulomaan pois jalostuksen piiristä ilman, että käytettävissä oleva jalostusyksilöiden lukumäärä ja samalla geenipohja supistuu liikaa.
2. Luonne ja käyttöominaisuudet
Suomenpystykorva on käyttötarkoitukseltaan metsästyskoira, joten sen tulee olla luonteeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan siihen kykenevä. Jalostuksessa on käytettävä niitä koiria, jotka ovat osoittaneet kykynsä rodunomaisissa käyttökokeissa tai jotka on todettu hyviksi käytännön metsästyksessä. Näiden koirien esille tuominen on tärkeää.
3. Ulkomuoto
Pyritään säilyttämään ulkomuodollisesti kaunis ja rotumääritelmän mukainen kansalliskoira. Ulkomuototuomareiden koulutusta jatketaan, vuosittain järjestetään erikoiskoulutus- ja koearvostelutilaisuuksia. Kannustetaan uusia henkilöitä hakeutumaan ulkomuototuomarikoulutukseen.
4. Populaation kokonaistila ja rakenne
Tärkeintä on pitää huolta koko rodusta. Jalostuspohja on pidettävä riittävän laajana ja pidättäydyttävä urosten liikakäytöstä. Jalostusvalinnoilla on turvattava rodun perinnöllinen monimuotoisuus ja yhteiskuntakelpoisuus.