Järjestö

Järjestön säännöt

Suomen Pystykorvajärjestö – Finska Spetsklubben ry säännöt

Tämä sääntöjen muutos on rekisteröity 07.11.2005 Patentti- ja Rekisterihallituksessa Yhdistysrekisteriin rekisterinumerolla 88853.

1.§ Yhdistyksen nimi

Yhdistyksen nimi on Suomen Pystykorvajärjestö – Finska Spetsklubben ry. Nimen epävirallisena lyhenteenä voidaan käyttää kirjainyhdistelmää SPJ – FSK. Näissä säännöissä siitä käytetään myöhemmin nimitystä järjestö.

2. § Järjestön kotipaikka ja toiminta-alue

Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toiminta-alueena koko maa. Toimintaa varten voidaan toiminta-alue jakaa neljään lohkoon, joiden määrittelyssä noudatetaan pääsääntöisesti Suomen Kennelliiton kotimaisten rotujen valtakunnallisille otteluille määrittelemää lohkojakoa. Järjestön Talvipäivien yhteyteen liitetty vuosikokous pidetään vuosittain kiertäen eri lohkoilla.

3. § Järjestön kieli

Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

4. § Suhteet muihin yhdistyksiin

Järjestö on Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n jäsen, joka myöhemmin näissä säännöissä mainitaan nimellä Kennelliitto.

5. § Järjestön tarkoitus

Se toimii aatteellisena yhdistyksenä kotimaisten alkuperäisten luonnonrotujen suomenpystykorvan ja karjalankarhukoiran sekä yhdessä ruotsalaisten kanssa kehitetyn pohjanpystykorvan rotujärjestönä Suomessa, kyseisille roduille arvokkaiden ominaisuuksien turvaamiseksi. Se toimii samalla myös näiden rotujen kasvattajien, näillä roduilla metsästävien ja kilpailevien sekä näistä roduista kiinnostuneiden henkilöiden valtakunnallisena yhdistyksenä.

Järjestöllä on poikkeuksellinen asema rotujärjestöjen joukossa. Sen rodut ovat elävä osa suomalaiskansallista kulttuuriperintöä. Ilman risteytyksiä luonnonkannasta polveutuvina rotuina ne ovat maailman mittakaavassakin harvinaisia ja niillä on näin ollen aivan oma arvomaailmansa. Tämän tiedostaminen, tunnetuksi tekeminen ja näiden rotujen jalostus, sekä siihen liittyvä terveydestä ja perinteisistä käyttöominaisuuksista, sekä rodunomaisesta ulkomuodosta huolehtiminen on järjestön pääasiallisin tarkoitus.

6. § Toimintamuodot

Järjestön toiminnassa huomioidaan kenneltoimintaa säätelevät lait ja asetukset sekä Kennelliiton rotujärjestön toimintaa säätelevät säännöt ja ohjeet.

1. Järjestö kartoittaa ja tutkii rotujensa terveystilannetta, jakaa tietoa perinnöllisten ja muiden roduissa esiintyvien sairauksien vastustamiseksi sekä seuraa erilaisin tilastoin terveystavoitteiden toteutumista.
2. Kehittää ja valvoo rotujensa metsästysominaisuuksia, tähän liittyvää koe- ja kilpailutoimintaa sääntöineen sekä järjestää ja ohjaa omalta osaltaan myös tähän liittyvää tuomarikoulutusta.
3. Valvoo roduilleen kuuluvan ulkomuodon säilymistä ja huolehtii rotumääritelmien ajan tasalla pitämisestä. Seuraa ja valvoo näyttelytoimintaa ja siihen liittyvää tuomarityöskentelyä sekä järjestää koirien ulkomuotoon liittyvää ulkomuototuomarikoulutusta.
4. Johtaa ja valvoo rotujensa jalostustyötä ja antaa tähän liittyvää jalostusneuvontaa jäsenilleen.
5. Toteuttaa rotujensa jalostus-, koe- ja näyttelytoimintaan liittyvää sekä muutakin rotujensa harrastusta elvyttävää julkaisutoimintaa.
6. Huolehtii tiedotuksesta ja jäsenkunnan neuvonnasta järjestön tarkoitukseen liittyvissä asioissa.
7. Pitää yhteyttä muihin kenneljärjestöihin.

7. § Järjestön jäsenet

Järjestön hallitus hyväksyy vapaamuotoisella hakemuksella henkilöjäseniksi yksityisiä henkilöitä sekä yhdistysjäseniksi rekisteröityjä yhdistyksiä. Henkilöjäsenet voivat olla vuosi-, perhe-, tai ainaisjäseniä. Perhejäsenenä voi olla henkilö, joka asuu vuosi- tai ainaisjäsenen taloudessa, hänellä on muut jäsenoikeudet mutta hänelle ei lähetetä järjestön julkaisuja. Ainaisjäseneksi voidaan hyväksyä henkilöjäsen hänen täytettyään 60 vuotta.

Vuosikokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseniksi järjestön jäsenistä sen toiminnassa erityisen ansioituneita sekä kunniapuheenjohtajaksi entisen järjestön hallituksen puheenjohtajan. Kunniajäseniä voi olla järjestöllä samanaikaisesti enintään kymmenen ja kunniapuheenjohtajia yksi.

Jäsenistä pidetään jäsenluetteloa, josta vastaa hallitus. Siihen merkitään jäsenen nimi ja kotipaikka. Jäsenluetteloon voidaan merkitä muitakin jäsentä koskevia yhdistyksen toimintaan liittyviä tietoja. Henkilörekisterilaissa säädetyllä tavalla tietoja voidaan antaa ulkopuolisillekin.

Jäsenet suorittavat vuosittain vuosikokouksen erikseen kullekin jäsenryhmälle määräämän jäsenmaksun paitsi ainaisjäsen, joka suorittaa kertakaikkisena jäsenmaksuna vuosikokouksen kulloinkin määräämän summan. Ulkomaalaisen jäsenen jäsenmaksu voi olla jäsenjulkaisun kalliimmasta postimaksusta johtuen hieman suurempi.

Jäsen, joka ei ole suorittanut erääntynyttä jäsenmaksuaan kalenterivuoden loppuun mennessä katsotaan eronneeksi seuraa- van kalenterivuoden alusta alkaen. Jäsen voi erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on edesauttanut huomattavan vahingon syntymisessä järjestölle, toiminut aktiivisesti vas- toin järjestön tarkoitusperiä tai sääntöjä, rikkonut hyviä tapoja tai lain määräyksiä tai levittänyt perättömiä tietoja järjestöstä julkisuuteen.

Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan järjestöstä, ei ole mitään oikeutta järjestön omaisuuteen.

8. § Tili- ja toimintakausi

Järjestön tilikausi on kalenterivuosi. Tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on toimitettava tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien on toimitettava tilintarkastuskertomus hallitukselle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta. Järjestön toimintakausi on vuosikokousten välinen aika ja se on myös hallituksen toimikausi.

9. § Hallitus, hallinto

Hallituksen muodostavat vuodeksi kerrallaan valittavan puheenjohtaja lisäksi, kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittavat yhdeksän (9) varsinaista jäsentä ja heille valitut henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenet varajäsenineen valitaan siten, että kultakin neljältä lohkolta valitaan kaksi (2) jäsentä varajäsenineen. Jäsenet varajäsenineen pyritään valitsemaan mikäli mahdollista tasapuolisesti eri rotujen harrastajista. Yhdeksäs jäsen varajäsenineen valitaan sen mukaan mitä kokous kulloinkin päättää, mieluiten sellaisen rodun harrastajista, josta ei ole vielä valittu hallituksen jäsentä.

Puheenjohtaja on erovuorossa vuosittain. Hänen lisäkseen ovat erovuorossa henkilökohtaisine varajäsenineen kahtena vuotena kolme (3) varsinaista eri lohkoilta olevaa ja yhtenä vuotena kaksi (2) eri lohkoilta olevaa ja yksi (1) eli yhdeksäs hallituksen jäsen. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana erovuoroiset ratkaistaan arvalla. Erovuoroiset voidaan valita uudelleen. Jos joku valituista eroaa kesken toimikauden valitsee seuraava vuosikokous hänen tilalleen uuden jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valittujen henkilöiden toimikaudet alkavat valinnasta.

Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan ja ottaa tehtäviinsä sihteerin, kirjanpitäjä / rahastonhoitajan, tarpeen vaatiessa jäsensihteerin ja mahdollisesti asettaa tai palkkaa muut tarpeelliset toimihenkilöt. Hallitus nimeää myös jäsenet työvaliokuntaan ja asettaa määrättyjen tehtävien hoitoa varten rotujaostot ja toimikunnat sekä nimeää niihin puheenjohtajat ja jäsenet. Eri tehtäviin valitut ja asetetut henkilöt voidaan valita hallituksen ulkopuoleltakin järjestön jäsenten keskuudesta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään viisi (5) hallituksen jäsentä sitä vaatii. Kutsu kokouksiin on esitettävä kirjallisena vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta, sähköpostiosoitteensa antaneelle kutsu voidaan lähettää myös sitä käyttäen. Järjestön hallitus voi halutessaan kutsua jaostojen ja toimikuntien puheenjohtajia tai muita toimihenkilöitä sekä erilaisia asiantuntijoita hallituksen kokouksiin. Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja neljän (4) muun hallituksen jäsenen ollessa läsnä. Asioista äänestettäessä ne ratkaistaan avoimella äänestyksellä yksinkertaisella äänten enemmistöllä (suurin äänimäärä riippumatta sen suuruudesta). Mahdolliset vaalit suoritetaan enemmistövaalitapaa käyttäen avoimena lippuäänestyksenä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa tasatuloksen sattuessa ratkaisee arpa.

Hallituksen tehtävä on näitä sääntöjä ja vuosikokousten tekemiä päätöksiä ja ohjeita noudattaen:

– Johtaa järjestön toimintaa ja hoitaa sen taloutta ja omaisuutta.
– Toteuttaa yhdistyksen tarkoitusperien saavuttamista.
– Valmistella ja esittää kokouksiin sääntöjen mukaan määrätyt asiat ja kutsua järjestön jäsenet kokouksiin sekä panna täytäntöön kokousten ja omat tekemänsä päätökset riittävästi tiedottaen.
– Päättää jäsenten ottamisesta ja erottamisesta siten kun säännöissä on määrätty.
– Edustaa järjestöä sekä tehdä oikeustoimia kuten sopimuksia ja olla mahdollisesti osapuolena tuomioistuimessa.
– Jäsenjulkaisu Pystykorva-lehden toimittaminen jäsenkunnalle.
– Nimetä järjestön edustajat kulloinkin kyseeseen tuleviin muihin yhdistyksiin ja toimikuntiin niiltä osin, joita ei järjestön kokous määrää.

10. § Järjestön nimenkirjoittajat

Järjestön nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

11. § Työvaliokunta, jaostot ja toimikunnat

Hallituksen asettaman työvaliokunnan tehtävänä on tarvittaessa puheenjohtajan apuna hänen kutsustaan valmistella hallitukselle kuuluvia asioita. Työvaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kaksi muuta hallituksen jäsentä ja sihteeri. Työvaliokunta voi kutsua kokouksiinsa kuultavaksi hallituksen ulkopuolisia asiantuntijoita. Sen kokousmuistio on viivyttelemättä toimitettava hallituksen muiden jäsenten tietoon.

Hallituksen avuksi voidaan asettaa rotukohtaiset jaostot ja tarpeellinen määrä erilaisia toimikuntia valmistelemaan ja hoitamaan niille annettuja tehtäviä. Ne voidaan asettaa järjestön toimintakaudeksi tai määräajaksi. Niiden puheenjohtajat esittävät niihin kuuluvat jäsenet hallituksen hyväksyttäväksi. Kullakin jaostolla ja toimikunnalla tulee olla hallituksen hyväksymä toimintaohje.

Hallituksen puheenjohtajalla on rotujaostojen ja toimikuntien kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

12.§ Järjestön yleiset kokoukset

Vuosikokous pidetään vuosittain helmi- maaliskuussa, pääsääntöisesti viikonvaihteessa jolle ajoittuu maaliskuun 3. sunnuntai. Järjestön päänäyttely pidetään vuosikokousviikonlopun sunnuntaina ns. Talvipäivien yhteydessä. Kokouspaikan päättää järjestön hallitus.

Kokouskutsut järjestön kokouksiin julkaistaan järjestön jäsenlehdessä vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta.

Järjestön kokouksessa on äänioikeus henkilö- ja yhdistysjäsenellä, joka on maksanut erääntyneen jäsenmaksunsa edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä ja uudella henkilö- ja yhdistysjäsenellä, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään viimeisessä järjestön kokousta edeltävässä hallituksen kokouksessa.

Järjestön kokouksissa on jokaisella edellisessä kohdassa mainitut ehdot täyttävällä läsnä olevalla henkilöjäsenellä äänioikeus yhdellä (1) äänellä. Alle viisitoistavuotiaalla (15) henkilöjäsenellä ei ole äänioikeutta. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on yksi ääni.

Kokouksessa saa läsnä oleva henkilöjäsen edustaa valtakirjalla enintään kolmea (3) poissa olevaa henkilöjäsentä ja enintään kahta (2) yhdistysjäsentä. Yhdistysjäsenellä on yksi (1) ääni kutakin alkavaa kahtakymmentä (20) jäsentä kohti, kuitenkin enintään kymmenen (10) ääntä. Valtakirjassa on ilmoitettava sen antaneen henkilöjäsenen syntymäaika ja yhdistyksen valtakirjassa sen jäsenmäärä.

Kokouksessa käsiteltävistä asioista äänestettäessä asiat ratkaistaan avoimella äänestyksellä ja yksinkertaisella äänten enemmistöllä (suurin äänimäärä riippumatta sen suuruudesta), mikäli 1/10 osa läsnä olevista jäsenistä ei vaadi suljettua lippuäänestystä. Vaali suoritetaan suljettuna lippuäänestyksenä enemmistövaalina, jolloin valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa ja lippuäänestyksessä arpa, muissa asioissa kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.

Vuosikokouksen lisäksi järjestö voi pitää ylimääräisiä kokouksia. Ylimääräinen kokous on pidettävä kun järjestön kokous niin päättää, mikäli hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) järjestön äänivaltaisista jäsenistä on kokouksen tarkoituksen ilmoittaen sitä kirjallisesti hallitukselta vaatinut. Tällainen kokous on kutsuttava koolle viimeistään neljän (4) kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus on saapunut hallitukselle. Ylimääräinen kokous pidetään järjestön kotipaikalla ja kokouksessa johtaa puhetta järjestön hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Järjestön ylimääräisissä kokouksissa käsitellään vain kokouskutsussa mainitut asiat. Vuosikokouksessa käsitellään ja päätetään seuraavista asioista:

Valtakirjojen tarkastus, jonka tulee alkaa riittävän ajoissa ennen kokouksen alkua.

1. Kokouksen avaus.
2. Tervehdykset.
3. Huomionosoitukset ja palkitsemiset.
4. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja.
5. Valitaan kokoukselle kaksi (2) sihteeriä.
6. Valitaan kaksi (2) läsnäolevaa kokouksesta tehtävän pöytäkirjan tarkastajaa.
7. Valitaan kokoukselle viisi (5) ääntenlaskijaa.
8. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Merkitään valtakirjojen tarkastuksen tulos, eli läsnä olevien kokousedustajien lukumäärä, heidän edustamansa äänimäärä ja kokouksen käytössä oleva yhteinen äänimäärä pöytäkirjaan.
9. Hyväksytään tehty esityslista asioista niiden käsittelyjärjestykseksi ja tehdään päätös kokouksen kulun menettelytavoista.
10. Esitetään toimintakertomus kuluneelta toimintakaudelta.
11. Esitetään tilikertomus kuluneelta tilikaudelta.
12. Esitetään tilintarkastajien lausunto.
13. Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.
14. Päätetään jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle (tilikaudelle).
15. Määrätään hallituksen jäsenten sekä toimihenkilöiden matka ja kulukorvaukset.
16. Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen laatima toimintasuunnitelma alkavalle toimintakaudelle.
17. Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen laatima tulo- ja menoarvio alkaneelle tilikaudelle.
18. Valitaan hallituksen puheenjohtaja alkavalle toimintakaudelle.
19. Valitaan hallituksen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet erovuoroisten ja mahdollisesti eronneiden tilalle.
20. Valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa.
21. Käsitellään hallituksen esitykset vuosikokoukselle.
22. Ilmoitusasiat, jotka hallitus tiedottaa vuosikokoukselle. Mahdolliset eroilmoitukset.
23. Käsitellään jäsenten vuosikokoukselle tekemät kirjalliset esitykset, mitkä on jätetty hallitukselle vähintään neljä (4) viikkoa ennen vuosikokousta.
24. Valitaan järjestön edustaja Kennelliiton yleiskokoukseen ja hänelle varaedustaja, sekä järjestön ehdokas ja hänelle henkilökohtainen varaehdokas Kennelliiton valtuustoon, lisäksi valitaan järjestölle ehdokas ja hänelle henkilökohtainen varaehdokas Kennelliiton valtuustoon ns. vapailta listoilta (nämä valitaan vain joka kolmas vuosi).
25. Kokouksen päättäminen.

Ulkopuolisten ja mahdollisten avustajien läsnäolo kokouksissa on sallittu sen suostumuksella. Puheoikeus on vain järjestön jäsenillä ja hallituksen kutsumilla henkilöillä.

13. § Varojen hankinta

Varat toimintaansa varten järjestö hankkii pääasiassa jäsenmaksuilla. Toiminnan tukemiseksi se voi harjoittaa myös harrastustoimintaansa liittyvien pienimuotoisten jäsentuotteiden ja tarvikkeiden myyntiä sekä järjestää tilaisuuksiensa ja juhliensa yhteydessä kahvio- ja ravitsemisliiketoimintaa. Järjestö voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää tai irtainta omaisuutta, panna toimeen asianmukaisella luvalla myös rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Se voi tukea lahjoituksilla järjestön toimialaan liittyvää kenneltoimintaa.

14. § Sääntöjen muutokset

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä kokouskutsussa mainiten ainoastaan järjestön kokouksissa ja muutosehdotus on jätettävä järjestön hallitukselle vähintään kaksi (2) kuukautta ennen sitä kokousta, jossa se halutaan käsiteltäväksi. Hallituksen on esitettävä se lausunnollaan varustettuna järjestön seuraavalle kokoukselle. Tullakseen hyväksytyksi muutosehdotus on käsiteltävä kahdessa vähintään kahden (2) kuukauden välein pidettävässä kokouksessa, joista toisen on oltava vuosikokous. Tullakseen hyväksytyksi muutosehdotusta tulee kummassakin kokouksessa kannattaa vähintään 3?4 annetuista äänistä.

15. § Järjestön purkaminen

Järjestön purkamisesta on päätettävä kahdessa, vähintään kahden (2) kuukauden välein pidettävissä järjestön kokouksessa, joista toisen on oltava vuosikokous ja päätöstä on kummassakin kokouksessa kannatettava vähintään 3/4 annetuista äänistä.

Järjestön purkautuessa sen varat ja omaisuus luovutetaan samoja tarkoitusperiä edustavalle rekisteröidylle kotimaisten metsästyspystykorvarotujen asiaa harrastavalle yhdistykselle.

16. §

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.