Immunologiset sairaudet

Jalostuksessa olisi tärkeää huomioida erilaiset immunologiset sairaudet, jotta ne eivät pääsisi yleistymään suomenpystykorvissa, kuten ovat yleistyneet jo niin monissa roduissa. Näiden sairauksien kirjo on erittäin laaja, ja voi olla vaikea yhdistää, että kyseessä saattaa olla periytyvä alttius sairastua, joten niitä ei välttämättä tule riittävästi huomioitua jalostuksessa. Näihin ei myöskään useimmiten ole testejä tai mittareita, joten tietoa saadakseen kasvattajan on kyseltävä oikeita kysymyksiä parituskumppanin suvusta, ja kuunneltava myös herkällä korvalla narttunsa suvussa mahdollisesti esiintyviä ongelmia.

Autoimmuunisairaudet

Autoimmuunisairauksiksi kutsutaan sairauksia, joissa elimistö hyökkää omia kudoksiaan vastaan. Autoimmuunisairauksia ovat mm. kilpirauhasen vajaatoiminta, joka on koirilla kohtalaisen yleinen, ja harvinaisempi addisonin tauti. Lisäksi on lukuisia ihon autoimmuunisairauksia kuten esimerkiksi pemfigus-taudit, sekä silmäsairauksia, autoimmuunianemioita ja autoimmuuniniveltulehduksia. Autoimmuunisairauksia pystytään hoitamaan lääkityksillä. Lääkitys on yleensä elinikäinen. Yleensä näihin liittyy perinnöllinen alttius, ja joissakin roduissa tietyt sairaudet ovat selkeästi yleisempiä kuin toisissa.

Allergia, atopia ja yliherkkyydet

Elimistön immuunipuolustus on häiriintynyt myös allergioissa, atopiassa ja erilaisissa yliherkkyystiloissa. Allergiassa elimistö reagoi epänormaalin vahvasti vieraisiin proteiineihin eli allergeeneihin.  Atopiassa aiheuttajana ovat ympäristötekijät, ja oireilu näkyy jatkuvana kutinana ja raapimisen aiheuttamina ihovaurioina. Ruoka-aineallergiassa elimistö reagoi ruuan proteiineihin, ja oireilu voi olla maha- ja suolisto-oireilua, kutinaa, iho-, korva- tai tassutulehduksia.

Närästys ja muu suoliston oireilu

Närästystyyppiset oireet, ruokahaluttomuus, ripulointi, suolistotulehdukset ja yleinen ”herkkävatsaisuus” voivat johtua allergiasta tai yliherkkyydestä, mekanismit ovat erilaisia, mutta oireet voivat olla samanlaisia. Olipa suolisto-oireiden aiheuttaja kumpi hyvänsä, suolistoon aiheutuu krooninen tulehdustila ja suoliston mikrobitasapaino häiriintyy, mikä puolestaan vaikuttaa edelleen elimistön puolustusmekanismeja heikentävästi, ja kierre on valmis. Hoidossa on tärkeää paitsi löytää sopiva ruokavalio, jota koira sietää, myös yrittää hoitaa suoliston tasapaino kuntoon. Kun suoliston kunto saadaan paremmaksi, yliherkkyydet voivat korjaantua, ja koiran suolisto pystyy käsittelemään ruoka-aineita paremmin. Allergia sen sijaan ei yleensä korjaannu, vaan rajoitettua ruokavaliota on pidettävä yllä jatkuvasti.

Miten tunnistat?

Allergiat ja yliherkkyydet oireilevat joskus hyvin vaihtelevasti ja samalla koiralla voi olla erilaisia oireita: herkkävatsaisuutta, närästelyä, vieraiden esineiden tai materiaalien syöntiä, muutoksia ruokahalussa, kutinaa ajoittain, muita iho-oireita, uusiutuvia korvatulehduksia tai tassutulehduksia ja niin edelleen. Terve koira ei myöskään jatkuvasti nirsoile ruuan kanssa. Jos koiralle tuntuu olevan vaikeaa löytää sopivaa ruokaa, vika ei yleensä ole tarjotuissa ruuissa, vaan koiran mahassa tai suolistossa. Myöskään toistuva närästäminen ei kuulu koiran normaalielämään.

Tulehdukset

Pystykorvaiset koirat harvoin kärsivät korvatulehduksista, koska korva tuulettuu hyvin. Satunnaisesti sellaisia voi pystärillekin tulla, jos korvaan esimerkiksi pääsee vettä tai tulee haavauma, hyönteisenpurema tai muu vastaava altistava tekijä. Toistuvat tai huonosti paranevat korvatulehdukset sen sijaan ovat yleensä merkki siitä, että elimistön puolustuskyky on häiriintynyt. Sama koskee tassunpohjatulehduksia ja muita ihotulehduksia, jos ne ovat toistuvia tai pitkittyneitä.

Jos siis mietit, onko koirallasi tai sen suvussa esiintynyt immunologisia sairauksia, se tarkoittaa erittäin laajaa kirjoa erilaisia vaivoja ja oireita, joista osalle saattaa olla eläinlääkäristä saatu diagnoosi, mutta osa voi olla vain arkipäiväiseltä tuntuvia vaivoja, joita on hoidettu kotikonstein.

Suurin osa näistä oireiluista ei tarkoita sitä, että koira tai sen lähisukulaisia pitäisi suoraan jättää käyttämättä jalostuksessa. Olisi kuitenkin tärkeää tietää kokonaisuus, jotta osataan arvioida, esiintyykö immunologista oireilua enemmän jossain tietyissä sukulinjoissa, ja välttää yhdistämästä sukuja, joissa oireilua on ollut. Jos koiran oireilu on vakavaa tai toistuvaa, tulisi sen käyttöä jalostukseen harkita tarkoin.

Nämä ovat kovin ikäviä vaivoja kaikkien kannalta, eikä vähiten koiran, joka joutuu mahdollisesti elinikäiselle lääkitykselle, tai kärsii toistuvasta kutinasta, ripulista tai muuten pahasta olosta. Ei ole eläinlääkärinä mukavaa kertoa omistajalle, että koirasi tulee tarvitsemaan elinikäistä lääkitystä, ja sairaus todennäköisesti rajoittaa elämää tai harrastuksia. Kasvattajan kannalta tämä sairausryhmä on epäkiitollinen siksi, että suurimpaan osaan näistä sairauksista testejä tai mittaustuloksia ei ole käytettävissä, vaan jalostuspäätökset on tehtävä käytettävissä olevan tiedon perusteella, etkä koskaan voi olla varma, mitä geeneistä putkahtaa, vaikka kuinka huolellisesti käyt taustat läpi.
Tiedonkulku, vastuullisuus ja avoimuus tässäkin asiassa tärkeässä asemassa.
ELL Mervi Saviranta
Julkaistu 3.8.2026