Suomenpystykorvien Riistavalio- tittelin säännöt
Uuden Riistavalio-tittelin säännöt ja perustelut:
1. Riistavalio- titteli koskee suomenpystykorvia.
2. Tittelin myöntää toimikunta, jonka jäseniä ovat pienpetotestin vastaanottaja ja suurriistayhteyshenkilö, sekä suomenpystykorvajaoston puheenjohtaja. Jatkossa suomenpystykorvajaosto nimeää toimikunnan, edellä mainitut tehtävät huomioiden vuosittain järjestäytymiskokouksessaan.
3. Riistavalio- tittelistä jaetaan rotujärjestön Talvipäivillä tai Jalostuspäivillä suomenpystykorvajaoston tilaisuudessa kunniakirja.
4. Tittelin ansainneet koirat esitellään Pystykorva- lehdessä kuvan ja omistajatietojen kanssa, valioesittelyn tapaan.
– koirien nimet ja omistajan yhteystiedot tallennetaan suomenpystykorvajaoston tiedostoihin, ja näkyvästi rotujärjestön nettisivuille suomenpystykorva osioon.
5. Tittelin saavuttamiseksi on suoritettava kolme seuraavista neljästä kokeesta/ testistä:
Linnunhaukkukokeessa vähintään LINT 3 palkintosija (50 p), hirvenhaukkukokeessa vähintään HIRV 3 palkintosija (50p)
sekä lisäksi joko hyväksytty pienpetotesti tai hyväksytty karhunhaukkutaipumustesti.
6. Tittelin myöntäminen alkaa 1.8.2020. Jos koiralla on jo tätä ennen titteliin vaadittavia tuloksia, ne huomioidaan takautuvasti.
Ja tässä vielä perustelut:
Suomenpystykorvan asema ”kaikenviljan koirana” on nostettu merkittäväksi tekijäksi rotujärjestössä. Myös uudessa Jalostuksen tavoiteohjelmassa (JTO) tämä asia on todettu monessa kohdassa.
Asia konkretisoituu ”Maailman Monipuolisin Metsästyskoira” sloganissa.
Koe- ja kilpailutoiminta kiinnostaa vain murto-osaa suomenpystykorvan omistajia. Valtaosa metsästäjistä haluaa ottaa koiran pelkästään metsästyskäyttöä varten. Tosin nämäkin haluavat mielellään ottaa pennun sellaisista vanhemmista, joilla on todistettavia näyttöjä metsästyspuolelta.
Koska kokeissa menestyneiden koirien pennut menevät parhaiten kaupaksi, kasvattajiksi uskaltautuvat pääosin sellaiset pystykorvanartun omistajat, joilla on aikaa ja mahdollisuuksia harrastaa kokeita ja kilpailuita. Usein nämä kasvattajat myyvät pentunsa mieluusti sellaisiin koteihin, joissa harrastetaan kokeita ja kilpailuja, jotta kasvateista saadaan näyttöä. Kasvatustoiminnan voimakas kytkeytyminen kilpailuharrastukseen supistaa väistämättä sekä kasvattajien että jalostuksessa käytettävien koirien määrää. Moni terve, hyväluontoinen ja metsässä toimiva koira jää jalostuksen ulkopuolelle, kun omistaja katsoo kokeissa käymisen eteen nähtävän vaivan, verrattuna korkeisiin tuloskynnyksiin, liian suureksi.
Linnun- ja hirvenhaukkukokeet ovat yhä tärkein keino säilyttää mahdollisimman eriperimäinen koirien jalostuspohja. Koetoiminnan tärkein arvo on tuoda esiin uusia koiria jalostusta varten. Linnun- ja hirvenhaukkukoetoiminnasta on purettava esteitä ja byrokratiaa sekä rohkaista kokemattomia omistajia osallistumaan niihin.
Lintupuolen kokeet ovat hyvin toimivia ja niiden kautta saadaan hyvin tietoa linnuille pelaavista koirista. On pyrittävä siihen, että myös kohtalaisesti hirvelle toimivat koirat saataisiin haukkukokeisiin. Näin niitä voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajan ja heterogeenisen koirakannan säilyttämiseksi. Siitä on etua niin hirvenmetsästäjille kuin koko rodullekin.
Suomenpystykorvan maine monen riistan koirana on vielä osittain tuntematon. Jotta saataisiin rodun monipuolisuus kunnolla esiin, on kehitetty monen riistan haukkutesti. Siihen sisältyisivät linnunhaukku LINT- koe, hirvenhaukku HIRV- koe, KARH- karhunhaukku taipumustesti sekä pienpetotesti. Sopivan tason edellyttämä ”RIISTAVALIO”-titteli voisi tuoda runsaasti uusia koiria esiin ja niiden suoritukset saataisiin talteen tietokantoihin. Tämä helpottaisi kasvattajien työtä koska näin saataisiin dokumentoitua näyttöä koirien toimivuudesta metsässä, ja myös koirien omistajien nimet ja yhteystiedot tulisivat näkyville.
Suurimpana tavoitteena on saada kokeisiin uusia koiria ja kokeiden tulosrajat on laitettu tarkoituksella niin alas, että se motivoi lähtemään kokeisiin ja testeihin.