Ajankohtaista

syyskuu 5, 2020

Susi-aloitteelle 50 000 nimeä alle viikossa

Kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta ja susivahinkojen estämisestä keräsi vajaassa viikossa vaadittavat 50 000 allekirjoitusta.
Allekirjoitusten kertymisen valtava vauhti kertoo siitä, että sudet ovat monille todellinen ongelma ja tilanne on käynyt paikoin sietämättömäksi.
— Ihmisillä on iso huoli asiasta. Nimien nopea kertyminen lisää painetta susikysymyksen rivakkaan jatkokäsittelyyn, sanoo MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.
— Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta jos susikantaa ei voida kohtuullisesti hoitaa, jotain on pielessä. Toiveena on, että kansalaisaloite johtaa muutokseen, toteaa SLC:n varapuheenjohtaja Mickel Nyström.
Kansalaisaloitteen tarkoitus on turvata taajamissa ja taajamien ulkopuolella asuvien ihmisten arki ja elinkeinot. Myös kotieläinten, tuotantoeläinten ja metsästyskoirien turvallisuus on taattava.
— Tänä syksynä sudet ovat tappaneet jo kolme ja raadelleet kaksi metsästyskoiraa karhujahdissa. Syksyn edetessä vaarassa ovat lintu-, hirvi- ja ajokoirat, pohtii Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja Pentti Isoviita.
Suomen Harmaahirvikoirajärjestön puheenjohtaja Jukka Immonen täydentää:
— Hirvenmetsästys ei onnistu suuressa osassa maata ilman hirvikoiria. Sorkkaeläinkantaa on rajoitettava liikenneriskien ja metsätuhojen kurissa pitämiseksi. Susien kannanhoito metsästämällä on välttämätöntä.
Karhun ja ilveksen metsästyksestä mallia
Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on pitää susikanta siedettävällä tasolla. Metsästyksen avulla voidaan vähentää susien aiheuttamia vahinkoja ja pitää sudet ihmisarkoina ja poissa ihmisasutuksen liepeiltä.
— Karhu ja ilves kuuluivat aiemmin uhanalaisten eläinten joukkoon, kuten susi kuuluu tänä päivänä. Vaikka niitä on metsästetty pitkään, niiden kannat ovat vahvistuneet ja ne luokitellaan silmälläpidettäviksi. Metsästys perustuu aina kestävään kantojen hoitoon, sanoo Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
Aloite on nyt saavuttanut eduskunnan käsittelyyn vaadittavan kannatusmäärän. Siitä huolimatta aloite kannattaa vielä allekirjoittaa. Mitä suurempi määrä allekirjoittajia on, sitä painavampi on aloitteen viesti päättäjille.
— Nyt on puhallettava yhteen hiileen, järjestöjen edustajat painottavat.
Mukana kansalaisaloitteessa ovat olleet maa- ja metsätaloustuottajien järjestö MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC, Suomen Metsästäjäliitto ja monet metsästyskoirajärjestöt.
Aloitteen voi edelleen allekirjoittaa osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7047. Sivulta on myös mahdollista tulostaa allekirjoitettava kannatusilmoitus.
Lisätietoja:
Metsästäjäliitto:
toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpola@metsastajaliitto.fi
www.metsastajaliitto.fi/susi
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:
kenttäjohtaja Timo Leskinen, puh. 040 075 4235, timo.leskinen@mtk.fi
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:
varapuheenjohtaja Mickel Nyström, puh. 040 775 5830, mickel.nystrom@slc.fi
Suomen Harmaahirvikoirajärjestö:
puheenjohtaja Jukka Immonen, puh. 040 836 9960, puheenjohtaja@shhj.info
Suomen Pystykorvajärjestö:
puheenjohtaja Pentti Isoviita, puh. 050 351 1410, puheenjohtaja@spj.fi
Muut valmistelussa olleet koirajärjestöt:
Suomen Bassetkerho, Antti Nuutero
Suomen Beaglejärjestö, Toivo Kangas 
Kanakoirakerho, Jyrki Kangas
Suomen Ajokoirajärjestö, Liisa Miettinen
Suomen Spanieliliitto, Paula Horne
Suomen Dreeverijärjestö, Timo Nurmiluoto 
Saksanseisojakerho, Vesa Nummi
Suomen Laikajärjestö, Voitto Pulkkinen 
Noutajakoirajärjestö, Petteri Hirvonen
Springerspanielit, Petri Karlsson
Suomen Mäyräkoiraliitto, Seppo Saari
Suomen Kettuterrierit, Eero Suomus
tvporn.cc