Rodut

Luonne

Historiassa käyty kova taistelu olemassaolosta on jättänyt suomenpystykorvan luonteeseen pysyviä, rodulle ominaisia piirteitä. Tyypillisimpiä ovat reagointiherkkyys, epäluuloisuus vierasta kohtaan, uskollisuus isännälle ja kotiväelle.

Image

Rotumääritelmässä luonteen todetaan olevan vilkas, tarmokas, rohkea ja peräänantamaton. Luonteen erityispiirteenä on lisäksi mainittava kohtuullisen hyvin kehittynyt vartiointivietti.

Luonne vastaa tänä päivänä varsin hyvin rotumääritelmää ja se on kehittynyt nopeasti avoimempaan ja sosiaalisempaan suuntaan.

Suomenpystykorva on myös omaperäinen, vain isännälleen ja kotiväelleen uskollinen. Mitkään laatusanat sen pirteyden ja eloisuuden korostamiseksi eivät ole ylimitoitettuja. Se on peitellysti hyvin älykäs ja kuritus loukkaa sitä ikuisesti.

Nartuissa voi esiintyä ujoutta ja jopa arkuutta vieraita olosuhteita kohtaan. Kyse on useimmiten siitä, että koiraa ei vain ole totutettu olosuhteisiin kodin ja perheen ulkopuolella.

Yleissääntönä voidaan pitää, että jos se toteaa lähestyjän siitä pitäväksi, ystävälliseksi, ilman pelontunnetta olevaksi, vapaasti esiintyväksi ja näin luotettavuutensa soittaneeksi, on koira yleensä tämän jälkeen melko helposti käsiteltävissä.

Suomenpystykorva viihtyy erittäin hyvin ulkona, on helppohoitoinen ja sillä on voimakas metsästysvietti. Se sopeutuu myös kerrostaloasumiseen, mutta ei ole välttämättä teräväaistisena metsästyskoirarotuna tottumattomalle koiranpitäjälle paras mahdollinen valinta taajamakoiraksi.

Suomenpystykorvaa ei enää pidetä turhana haukkujana ja siitä saa myös oivallisen ja terveen lemmikin. Valtaosa vuonna 2010 ja 2014 suoritetun suomenpystykorvien terveyskyselyn koirien omistajista (2010-89%, 2014-89%) oli tyytyväisiä koiriensa käyttäytymiseen.