Rodut

Poikkeusluvat

Rekisteröinti poikkeusluvalla

Kirjallisen poikkeuslupa-anomuksen Suomen Kennelliittoon tekee kasvattaja, hyvissä ajoin ennen astutusta. Anomuksessa pitää ilmoittaa mitä yhdistelmää anomus koskee ja siihen tulee liittää perustelut sekä rotujärjestön lausunto. Rekisteröintimaksu voi olla korotettu (ks. maksut).

Rotujärjestö ottaa anomukseen kantaa sen perusteella, täyttävätkö koirat/yhdistelmä rodun jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) terveyteen liittyvät suositukset. Kielteisen lausunnon perusteluna voidaan ilmoittaa myös muu mahdollinen painava ja ilmeinen geneettinen riski.

  • Poikkeusluvat myöntää SKL:n jalostustieteellinen toimikunta.
  • Lausunnot Kennelliitolle osoitettuihin poikkeuslupiin rotujärjestössä antaa rodun jalostusryhmän puheenjohtaja.
  • Poikkeuslupa tulee olla myönnetty ennen astutusta.

Kennelliitto ei enää käsittele jälkikäteen tulleita poikkeuslupa-anomuksia. Poikkeuslupaa pitää ryhtyä anomaan hyvissä ajoin ennen astutusta ja kasvattajan allekirjoittaman anomuksen lisäksi tarvitaan rotujärjestön allekirjoitettu lausunto.

Suomen Kennelliiton koirarekisteröintiohje 2017
Koirarekisteriohjetta täydentävät PEVISA ja muut rotukohtaiset erityisehdot 2017

Nartun penikoittaminen poikkeusluvalla

Kennelliitto voi erittäin painavista syistä myöntää poikkeusluvan nartun toiselle liian tiheälle pennuttamiselle (ks. ohjeen kohta 2.1.). Anomukseen on liitettävä eläinlääkärintodistus, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa sen terveydelle. Todistus on voimassa 6 kk.

Päätöstä tehtäessä huomioidaan rotukohtaiset erityisehdot ja kohdan 6.1. määräykset. Mikäli poikkeuslupaa ei ole myönnetty ja kasvattaja on teettänyt liian tiheän pentueen, pentue voidaan rekisteröidä EJ-rekisteriin (ks. ohjeen kohta 11.2.). Kasvattaja voi rekisteröidä pentueensa EJ-rekisteriin tällä perusteella vain kerran.

Mikäli kasvattaja pennuttaa narttua liian tiheästi ilman poikkeuslupaa (ks. ohjeen kohta 2.1 ja 5.1.), voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Narttu asetetaan 24 kk:n jalostuskieltoon. Nartun mahdollinen omistajanvaihdos ei vaikuta jalostuskieltoon.

Nartulla voidaan teettää enintään viisi (5) pentuetta siten, että nartun edellisestä penikoimisesta on pentueen syntyessä oltava kulunut vähintään 10 kuukautta. Tätä tiheämpi pennutus sallitaan alle 8 vuotiaalle nartulle yhden kerran ilman poikkeuslupaa ja tällöin seuraavan synnytyksen väli on oltava vähintään yksi vuosi (ks. ohjeen kohdat 5.1 ja 6.1). Lisäksi on huomioitava rotukohtaisten PEVISA-määräysten mukaiset jälkeläismäärärajoitukset.

Mikäli nartulle syntyy 6. pentue (ks. ohjeen kohta 2.1.), voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Tämän jälkeen nartun jälkeläisiä ei enää rekisteröidä.

Poikkeuslupa tarpeen ilmettyä, narttu on käytettävä eläinlääkärin tutkimuksissa koiran terveystilan toteamiseksi. Eläinlääkäri antaa todistuksen siitä, että nartun terveydelle ei ole tutkimushetkellä ilmenevää haittaa normaalia laajemmasta pennuttamisesta. Kopio todistuksesta ja anomus perusteluineen lähetetään rotujärjestön nimeämälle rotukohtaiselle yhdyshenkilölle lausunnon antamista varten.

Rotujärjestön lausunto ottaa kantaa siihen, täyttävätkö koirat/yhdistelmä rodun jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) terveyteen liittyvät suositukset. Kielteisen lausunnon perusteluna voidaan ilmoittaa myös muu mahdollinen painava ja ilmeinen geneettinen riski.

Poikkeusluvat rotukohtaiseen PEVISA-ohjelmaan

Kennelliiton jalostustieteellisellä toimikunnalla on oikeus rotujärjestön esityksestä myöntää tapauskohtaisesti poikkeusluvalla erivapaus rotukohtaisen PEVISA-ohjelman mukaisista määräyksistä. Anomukseen tulee liittää perustelut ja rotujärjestön lausunto.

Kun poikkeuslupaa tarvitaan rotukohtaiseen PEVISA ohjelmaan on pentujen vanhemmat, jotka eivät täytä rotukohtaisia PEVISA vaatimuksia käytettävä tutkimuksessa koiran terveystilan toteamiseksi. Koira täytyy tutkimushetkellä / näytteenottohetkellä olla tunnistettu Kennelliiton hyväksymän tunnistusmerkinnän avulla. Kopio hyväksytystä PEVISA-lausunnosta on liitettävä anomukseen ja vapaamuotoinen anomus lähetetään järjestön nimeämälle rotukohtaiselle yhdyshenkilölle lausunnon antamista varten.

Rotujärjestön asettamat jalostussuositukset vaikuttavat lausuntoon

Tiheissä penikoittamis tapauksissa jalostukseen käytetyillä nartuilla tulee olla näyttelyn laatuarvostelussa vähintään lausunto erittäin hyvä EH (1) ja metsästyskokeesta myös vähintään AVO1- palkinto. Yhdistelmän tulee täyttää rotujärjestön muut suositusvaatimukset sekä koirilla tulee olla PEVISA- tarkastus suoritettuna ennen astutusta.

Jalostukseen ei suositella käytettäväksi koiraa
• Jos sen jälkeläisissä ilmenee PRA-sairautta
• Jos sen jälkeläisissä tulee ilmi kaksi tai useampi HC- tai PHTVL/PHPV-tapauksia
• Jos sillä on ensimmäisen asteen patellaluksaatio tai se periyttää tätä vikaa rodun keskimääräistä tasoa enemmän.
• suomenpystykorvien korkein SSA saa olla vain 6,25 %, jotta niitä voidaan suositella jalostukseen.
• Jalostukseen ei ole suositeltu koiria, joiden epi-luku on 1,8 tai isompi.

Silmätutkimus suositellaan tehtäväksi uudelleen 36 kk:n kuluttua ensimmäisestä tutkimuksesta.

Ulkomailta tuoduilla sekä siellä rekisteröidyillä koirilla tulee olla polvitarkastus- ja silmätarkastuslausunto ennen ensimmäistä astutusta, jotta niitä suositellaan jalostukseen.

Jos koiralla on todettu ensimmäisen asteen patellaluksaatio ja sitä halutaan perustelluista syistä kuitenkin käyttää jalostukseen, tulee kumppanin olla vastaavilta ominaisuuksiltaan todettu täysin terveeksi.

Suomen Pystykorvajärjestö suosittelee koiran silmien ja polvien tarkastamista ennen valion arvon anomista. Rotujärjestön asettamat jalostustoimikunnat valvovat jalostussuosituksia.