Rodut

Ataksiageenilöydökset

POHJANPYSTYKORVIEN PENTUIÄN ATAKSIA(PIKKUAIVORAPPEUMA) -GEENIVIRHE

Pohjanpystykorvilla on tavattu suomenajokoirien pentuiän pikkuaivoataksian geenivirhettä

SPJ:n pohjanpystykorvien monimuotoisuustutkimukseen teetetyillä geenitesteillä on löydetty toistaiseksi kaksi kyseistä geenivirhettä kantava koiraa, Elli (rek.no ER20113/06) ja Piilokorven Bella (ER11720/06). Jatkotutkimuksissa Ellin äiti Pohjanukon Taru (ER17222/03) on tutkittu geenivirheen osalta puhtaaksi, jolloin isä Homenokan Piski (ER25605/00) on kantaja. Homenokan Piski on myös Piilokorven Bellan isä. Elliä ja Piilokorven Bellaa lähellä olevista koirista on tutkittu muun muassa Homenokan Pelle (ER33410/02) ja Piilokorven Viti (ER11721/06), molemmat koirat ovat puhtaita geenivirheestä. PPK -jalostusryhmän puolesta esitän kiitokseni edellä mainittujen koirien omistajille, sillä he ovat luvanneet koiriensa ko. geenivirhettä koskevien tietojen olevan järjestömme julkaistavissa.

Järjestömme tiedossa ei ole varmistettua pikkuaivoataksiaan kuollutta koiraa.

DNA -tutkimustulosten perusteella Pohjanpystykorvajaosto on sähköpostikokouksessaan marraskuussa 2014 päättänyt esittää SPJ:n hallitukselle määrärahan myöntämistä ataksiageenin kantajuuden, esiintyvyyden sekä jatkotoimenpiteiden selvittämiseksi. Lisäksi jaosto päätti pohjanpystykorvan ataksiageenistatuksen julkaisemisesta SPJ:n Pohjanpystykorvasivustolla, kuten asia on hoidettu suomenajokoirilla. Statuksen julkaiseminen on koiran omistajalle vapaaehtoista.

Ataksiageeni ei ole levinnyt laajalti pohjanpystykorvakantaan. Sukutauluanalyysien perusteella tehty arvio kantajien määrästä voisi minimissään tarkoittaa noin 6 – 7% pohjanpystykorvakannasta. Ylärajaa ei voida määrittää, sillä on mahdollista, että geenivirhe on tullut pohjanpystykorviin jo kantakoirista; todennäköistä tämä ei kuitenkaan ole. Me pohjanpystykorvaharrastajat olemme sikäli onnellisessa tilanteessa, että kyseiselle mutaatiolle löytyy geenitesti ja mitä ilmeisimmin kantajakoirien määrä on varsin rajattu.

Ataksiageenin periytymismekanismi on hyvin yksinkertainen:

 

  • Terve ja Terve saavat aina terveitä jälkeläisiä
  • Terve ja Kantaja saavat noin 50% terveitä ja noin 50% (terveitä) kantajia
  • Kantaja ja Kantaja saavat noin 25% terveitä, 50% kantajia ja 25% sairaita jälkeläisiäGeenitestin olemassaolon ja periytymismekanismin perusteella ei mitään sukulinjaa tarvitse ataksiageenin vuoksi jättää käyttämättä. Sisaruksissa on oletettavasti aina koiria, joilla ei ole kyseistä ataksiageeniä. Mikään ei estä käyttämästä jalostukseen koiraa, joka kantaa geenivirhettä; tällöin parituskumppani on syytä tutkia, jotta vältetään geenivirheen siirtyminen kummaltakin vanhemmalta jälkeläiselle ja sitä kautta mahdollisesti ilmiasultaan sairaan koiran syntymä.

    Onko koirallasi tai kasvatillasi ollut seuraavanlaisia oireita? Pennun tasapainoaisti on ollut heikko, askellus muuttuu hapuilevaksi. Varsin pian pennun syöminen käy mahdottomaksi pään hallitsemattomien liikkeiden takia. Näihin oireisiin ei ole ollut hoitokeinoja ja koira on jouduttu lopettamaan nuorena, yleensä muutaman kuukauden ikäisenä. Jos näin on käynyt, ole hyvä ja ota yhteyttä jalostusryhmään.

    Rodun geneettisen kokonaiskuvan ja tulosten parempaan jalostuskäyttöön saamiseksi jalostusryhmä pyytää, että heille jaettaisiin kaikki tutkitut pohjanpystykorvat (email: jalostus.ppk@spj.fi). Halutessasi antaa koirasi ataksiageenistatus julki pohjanpystykorvien www-sivulle, ota erikseen yhteyttä jalostusryhmään (kts. e-mail osoite edellä).

 

tvporn.cc