Ajankohtaista

joulukuu 5, 2017

Kansalaisaloite: Susivahinkojen estäminen

Kahden suuren metsästyskoirajärjestön puheenjohtajat ovat tehneet kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on muuttaa lainsäädäntöä niin, että haittaa ja vahinkoa aiheuttaviin susiin voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin. Aloitteessa vaaditaan myös susien aiheuttamien vahinkojen korvaamista täysimääräisesti ja nopeasti. Tämän lisäksi suden kannanhoidolliset tavoitteet ja kannan säätely olisi päätettävä alueellisesti EU:n läheisyysperiaatteen mukaisesti. Päätökset on tehtävä tarkoituksenmukaisella tavalla ja mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita asia arkielämässä koskee.
Kansalaisaloitteen tarkoitus on edistää ja puolustaa suomalaista kulttuuria ja suomalaiseen perinteeseen vahvasti liittyvää elämäntapaa, jota koirien avulla metsästäminen edustaa, sekä suojella uhanalaista metsäpeurakantaamme.Kansalaisaloitteessa todetaan, että selventämällä välittömän puuttumisen kriteerejä ja ottamalla Suomen metsästyslakiin Ruotsin metsästyslain 28 §:ää vastaava säännös voitaisiin selventää näitä tilanteita.

Kansalaisaloite on tarkastettu oikeusministeriössä 25.11.2017 ja samalla on saatu lupa nimien keruun aloittamiseen. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se kerää vähintään 50 000 kannatusilmoitusta 25.5.2018 mennessä. Kansalaisaloitetta voi kannattaa joko sähköisesti osoitteessa
http://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2702 tai täyttämällä paperisen kannatusilmoituksen
(https://www.kansalaisaloite.fi/files/Ka … itus_W.pdf).

Lisätietoja saa kansalaisaloitteen vireillepanijoilta:
Pentti Isoviita, Oulu
isoviitapentti@gmail.com
+358503511410
Suomen Pystykorvajärjestö r.y

Esa Kukkonen, Sievi
eok@esakukkonen.fi
+358443642271
Suomen Harmaahirvikoirajärjestö r.y.

Alkuperäisen aloitteen ensisijainen sisältö oli suden siirtäminen nelos liitteestä liitteeseen viisi koko Suomen alueella. Tämän lisäksi suden kannanhoidolliset tavoitteet ja kannan säätely olisi päätettävä alueellisesti EU:n läheisyysperiaatteen mukaisesti. Aloite palautettiin uudelleen muotoiltavaksi Oikeusministeriöstä merkinnällä: Aloitteenne on palautettu muokattavaksi, koska kansalaisaloitteella voi ehdottaan ainoastaan muutosta Suomen lainsäädäntöön. Nyt mennään tällä aloitteella ja toivottavasti mahdollisimman moni allekirjoittaisi tämän. Kaikki paine lainsäätäjien suuntaan susiasioissa on tarpeen

Aloite kokonaisuudessaan:

Kansalaisaloitteen otsikko:

Susivahinkojen estäminen

Aloitteen päiväys
25.11.2017

Aloitteen sisältö

Tämän kansalaisaloitteen tarkoitus on edistää ja puolustaa suomalaista kulttuuria ja suomalaiseen perinteeseen vahvasti liittyvää elämäntapaa, jota koirien avulla metsästäminen edustaa sekä edistää ja puolustaa maaseudulla asumista ja suojella uhanalaista metsäpeurakantaamme.

Suden kannanhoidolliset tavoitteet ja kannan säätely on päätettävä alueellisesti EU:n läheisyysperiaatteen mukaisesti. Päätökset on tehtävä tarkoituksenmukaisella tavalla ja mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita asia arkielämässä koskee.

Haittaa tai vahinkoa aiheuttaviin susiin tulee voida puuttua nykyistä tehokkaammin ja varmistettava susivahinkojen korvaaminen täysimääräisesti ja nopeasti. Ihmisarkuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi lainsäädännössä on selvennettävä kriteereitä sille, milloin välitön puuttuminen on mahdollista koko maassa ja erityisesti susireviirialueilla ja metsäpeuran levinneisyysalueilla.

Perustelut

Johdanto

Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta sudet eivät saa vaarantaa ihmisten ja kotieläinten turvallisuutta, uhanalaista metsäpeurakantaamme, eikä suomalaista kulttuuria ja suomalaiseen perinteeseen vahvasti liittyvää elämäntapaa, jota koirien avulla metsästäminen edustaa.

Nykytila

Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n mukaan Suomen riistakeskuksen on metsästyslain 41 a §:n 1 momentin 1-3 kohdassa säädettyjä poikkeusluvan myöntämisedellytyksiä arvioidessaan selvitettävä:
1) poikkeusluvan kohteena olevan riistaeläinlajin kanta tai kannan tila haetulla poikkeuslupa-alueella, maakunnassa sekä koko valtakunnassa;
2) poikkeusluvan kohteena olevan riistaeläinlajin yksilön käyttäytyminen haetulla poikkeuslupa-alueella;
3) tarvittaessa viranomaisten, julkisia hallintotehtäviä hoitavien organisaatioiden ja tutkimuslaitosten tiedot, jotka liittyvät poikkeusluvan hakuperusteeseen; ja
4) toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa.

Lupaprosessi on pääsääntöisesti liian hidas välittömästi uhkaavien vahinkojen torjumiseksi. Vahinkoperusteisen poikkeusluvan hakeminen Suomen riistakeskukselta koetaan hankalaksi ja luvan saamisen kriteerit kohtuuttomiksi. Niissä tapauksissa kun poikkeuslupa on saatu, tekevät poikkeusluvan tiukat ehdot suden pyytämisen kohtuuttoman vaikeaksi.

Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan susien elinvoimaisuuden arviointi puhtaasti kansallisella tasolla on kuitenkin jossain määrin keinotekoista. Globaalisti susi ei ole uhanalainen.
Lähde, Ilkkalehti 26.10.2017

Suomessa ei ole omaa susipopulaatiota. Suomessa elää pieni läntinen osa Venäjän alueen suuresta populaatiosta.
Suomen valtio ei ole riittävän määrätietoisesti vaikuttanut Euroopan unioniin, jotta susi olisi siirretty luontodirektiivin nelosliitteestä liitteeseen viisi koko maassa.

Suden tappaminen tai vahingoittaminen on lähtökohtaisesti aina törkeä metsästysrikos. Tekijä on aina epäilty ja joutuu puolustautumaan epäilyä tai jopa syytettä vastaan, vaikka kysymyksessä olisi ollut pakottavan vaaran torjuminen. Selventämällä välittömän puuttumisen kriteerejä ja ottamalla Suomen metsästyslakiin Ruotsin metsästyslain 28 §:ää vastaava säännös voitaisiin selventää näitä tilanteita.

Vastuuhenkilöt

Vireillepanija                        Varaedustaja

Pentti Isoviita, Oulu                    Esa Kukkonen, Sievi
isoviitapentti@gmail.com                eok@esakukkonen.fi
+358503511410                    +358443642271
Suomen Pystykorvajärjestö r.y.            Suomen Harmaahirvikoirajärjestö r.y.